[Intro]
[Verse 1]
Hiljaa mummon vanha kaappikello raksuttaa
mummon pienen pirtin lämpimässä
Mummo kutoo sukkaa hämärässä
sukkaa jonka lapsenlapsi saa
Kerran oli kello nuori niin kuin mummokin
mutta siitä kauan on jo, kauan tietenkin
Kello raksuttaa muistojen tiellä
[Inetrlude]
[Verse 2]
Nuorikkona mummo kerran lahjaks kellon sai
silloin päivä oli mittumaarin
Kellon tehnyt oli käsi vaarin
onni pirtin täytti, tottakai
Päivät silloin lipuivat kuin joutsenet ne vain
riemu arjestakin teki silloin sunnuntain
Kello raksutti onnea pelkkää
[Inetrlude]
[Verse 3]
Pienet jalat piipersivät silloin kellon luo
ihmetellen raksutusta rattaan
Nuoruus kulki niin kuin tahtomattaan
aika riensi niin kuin virran vuo
Vaarin tuoni vei ja lapset lähti maailmaan
joku saapui kerran vain ja lähti uudestaan
Kello raksutti kaipuuta silloin
[Inetrlude]
[Verse 4]
Hiljaa mummon vanha kaappikello raksuttaa
mummon pienen pirtin lämpimässä
Nukkunut on mummo hämärässä
unta, josta herättää ei saa
Uni nyt on mummolle se kaunis, tuttu tie
joka jälleen vanhan mummon onnen aikaan vie
Kello raksuttaa mennyttä aikaa
[Outro]